maanantai 5. maaliskuuta 2012

Toinen Charlotta

Sain kuvattua toiset Charlotta sukkani, ja nyt on luvassa kunnon kuvatykitystä. Ihan vaan siksi, että minusta kameralla on kiva leikkiä. Ja siksi, että minusta neuleista pitää olla paljon kuvia. Sitten niistä saa jotain tolkkua.


Ensinnäkin pitää kyllä sanoa, että onpas joku vain osannut suunnitella hemmetin hyvän sukkamallin. (Hmm, mikähän täällä alkoi haista..?) Nämä sukat istuvat minun jalkaani mainiosti. Tuntuvat hyvältä. Ja materiaali on hyvä. Bfl kutittaa minua vain hitusen, ja se on paljon se! Tai siis äh... pitäisi opetella ilmaisemaan itseään ilman että kuulostaa jatkuvasti ristiriitaiselta. Mutta siis kuten olen jo aiemmin täällä toitottanut, minä olen harvinaisen herkkänahkainen. Kirjaimellisesti siis. Ja joidenkin ymmärtämättömien tomppeleiden mielestä myös kuvaannollisesti.


Sukkien väri on tällä hetkellä täällä päin kuuminta hottia. Tai ehkä semmoista turvallisen lämpöistä. Olen tainnut tästäkin mainita aiemmin, mutta Hopeasäikeen langat ovat aivan ihanalla tavalla värjättyjä. Tämäkin lanka oli jo vyyhdillä niin valloittava, että melkein ei tehnyt mieli sitä avatakaan. Tosin minulla ei yleensä ole sen asian suhteen kovin korkeaa kynnystä. Minulle langat ovat kuitenkin pääasiassa materiaalia ja aiotut käytettäväksi. Kyllä minä sen lankojen hiplaamisen ihan ymmärrän, mutta en edusta koulukuntaa.


koko: 39 ja L
lanka: Hopeasäie Sukka, väri Erin
puikot: 2 mm ja osan varresta 2,25 mm
langan kulutus: 85 g
fiilis: mä oon nero!


Neuleohjeen aikaansaamisessa kivointa on muuten ollut toisten ihmisten versioiden näkeminen. Ja tietysti kommenttien kuuleminen. Esimerkiksi Täydellinen sininen -blogissa on varsin hilpeä kuvaus Charlottojen neulomisprosessista - joskaan ei tosin varsinaisesti pelkästään mairitteleva, mutta vähät siitä.


Tässä sukkaohjeessa olen käyttänyt kantapäätä, joka minun mielestäni toimii kärjestä aloitetuissa sukissa tosi hyvin. En muuten enää muista, mistä olen tuon kantapään oppinut, harmi kyllä, mutta sitä joka tämän kantapään on kehitellyt, sietäisi kyllä kiittää. Tietysti jossain vaiheessa kantapäätä tehdessä puikoilla on noin miljoona silmukkaa ja niiden kanssa voi olla hankalaa, mutta noin muuten pidän tätä hyvin kätevänä. Täytyy kylläkin tunnustaa, että tämän parin toista sukkaa tehdessäni aloin jo vähän kyllästyä... jostain syystä tuli ikävä ylhäältä alaspäin neulottavaa (muistaakseni) ranskalaista kantapäätä.



Toivon hartaasti, että nämä sukat kestävät käyttöä. Sehän tässä Hopeasäikeen Sukassa huolestuttaa, että langassa ei ole ollenkaan mitään vahvikeainetta. Olen niin tykästynyt näihin sukkiini värin, pehmeyden ja mallin puolesta, että haluaisin näiden kestävän ikuisesti. 

Realistisia toiveita. No, ei ainkaaan parane käyttää näitä kengissä. 



Oletteko muuten koskaan pistäneet merkille, miten valokuvissa jalat saattavat näyttää sirommilta kuin todellisuudessa? Vai onko kyse vain minun jaloistani? Vai minun päästäni?

Ihan vain tällainen täysin turha sivuhuomio. Vaivautunutta small talk -yritystä.



Joko näitä kuvia olisi riittämiin? No, ehkä yksi vielä.


Ja kerta kiellon päälle, koska minulla on ongelma.


Nyt hipsin tieheni ja alan tehdä jotakin hyödyllistä. Tosin se voi olla turhan radikaalia vaihtelua minun elämässäni. Mutta jospa se ei tapa.

17 kommenttia:

  1. Minun jalkani eivät ainakaan siroonnu kameran avulla, päinvastoin, paksunevat, hemmetti soikoon. Tai toisaalta kyse voi olla minunkin päästäni. Luulen yleensäkin olevani pienempi kuin oikeasti olen, ja siinä sitten ollaan, jumissa siis.

    Mutta kauniit sukat, piti sanomani, ja kauniita kuvia. Väri on upea! Ja koska olen itsekin kyseiset sukat neulonut, niin allekirjoitan myös neroutesi.

    VastaaPoista
  2. Jes, onpa mukava tuntea tuollaisia fiksuja ihmisiä, jotka ymmärtävät nerouteni päälle! :D

    Voi olla, että tuossa jalka-asiassa meillä on vain molemmilla päässä vikaa. Ei sitä omaa kokoaan ja omia muotojaan tosiaankaan aina ihan hahmota...

    VastaaPoista
  3. Samaa mieltä neroudesta ja upeasta langasta! Seuraavaksi myssy näille kaveriksi? ;)

    VastaaPoista
  4. Minustakin tuntuu, että jalkani vain tukkiintuvat kuvissa, vaikka kuinka yrittäisi ottaa kuvia eri kulmista. Toisaalta minä tiedän, että minulla on ongelmia ruumiinkuvani kanssa.

    Mutta sukat (ja jalat) jotka kuvissa esiintyvät ovat oikein kauniit :)

    VastaaPoista
  5. Mahtava postaus! :D Ja kauniit on sukat. :)

    VastaaPoista
  6. Emma: Hih, kiva kuulla. Hyvä että mua ei yritetä pitää turhan vaatimattomana. :P Ja joo, pitää katsoa, jos vielä myssy irtoaisi.

    groomeri: Ehkä se on niin, että kellään ei ole ihan täysin realistinen kuva itsestään. Mutta ehkä se ei haittaa. Ja kiitos paljon kohteliaisuudesta! :)

    Peikkotyttö: Kiitos!

    Neulisti: Hih, kiitos!

    VastaaPoista
  7. Punertavassa värissä tuo palmikkomalli tulee jotenkin entistä paremmin esiin.

    Musta taas tuntuu että mun tikkusääret näyttää entistä enemmän tikuilta kuvissa... ei ne oikeasti ihan niin tikut ole. Pohkeettomat kylläkin :D

    VastaaPoista
  8. Joo voi olla, että tuossa värissä palmikko tulee paremmin esiin. Toisaalta mietin myös materiaalia... nämä sukat on Hopeasäikeen Sukkaa, edelliset Basiciä. Sekin voi vaikuttaa.

    Täytynee tosiaan todeta, että kamerat vääristää. Toisaalta, kuvathan onkin kaksiuloitteisia, toisin kuin todellisuus, niin että ehkä se ei ole niin kummakaan.

    VastaaPoista
  9. noin ihanista sukista pitääkin olla kuvia miljardi! ohjeesi taitaa kyllä päästä mun todo-listalle!

    VastaaPoista
  10. Hih, kiitos! Kiva, jos ohje yltää todo-listalle! Minusta on mukava nähdä muiden toteutuksia siitä.

    VastaaPoista
  11. Blogissani on sinulle tunnustus :)
    http://groomeri.blogspot.com/2012/03/tunnustus.html

    VastaaPoista
  12. Ihana väri ja tuo malli on tekolistalla...Mukavaa kevättä!

    VastaaPoista