maanantai 18. kesäkuuta 2012

Charlottasatoa

Minun on jo jonkin aikaa tehnyt mieli kysyä muutamalta Charlotta toisen neuloneelta bloggaajalta lupaa esitellä heidän sukkakuviaan blogissani. Tänään sain sen aikaiseksi. Neuleohjeen tehtyäni parhaalta ei ole nimittäin tuntunut ohjeen julkaisu, vaikka sekin on kyllä tuntunut hienolta, vaan ehdottomasti muiden ihmisten toteutusten näkeminen. Siksi haluankin koota tänne pari kuvaa itselleni muistoksi ja toisaalta teille muillekin esille. Katsokaapa miten hienoja tuotoksia minun ohjeellani on saatu aikaan!


Tässä ensinnäkin Moffin Charlottat. Täydellinen sininen -blogista voikin odottaa löytävänsä sinistä. Lanka näissä on Louhittaren Luolan Väinämöistä värissä turkoosi. Samaa tavaraa siis kuin mistä minun Stalagmite-sukkani on tehty. Huomioikaapa muuten Moffin tekemä muutos varren yläosan joustinneuleessa. Ohjeessanihan neuvotaan neulomaan 2 o 2 n -joustinneuletta, mutta Moffin versio on ihan mainio vaihtoehto. Siinähän kuvio ei katkea vaan jatku sulavasti joustinneuleeseen.

Ilmeisesti näiden sukkien tie oli hivenen tuskainen. Minä olen kuitenkin iloinen, että niiden suhteen ei luovutettu, sillä nautin tosissani lopputuloksen katselusta. Ja sukkien esittelypostausta oli varsin hauska lukea.


Tiinaniitin Charlottat puolestaan ovat hempeän vaaleanpunaiset. Jännä miten erilaiselta kuvio näyttää täysin yksivärisessä langassa. Ylipäänsä värin vaihdos tekee mallissa aika paljon. 

Tänään kysyessäni Tiinalta tekstiviestitse lupaa kuvan käyttöön sain vastauksesta lukea, että sukat olivat sattumalta hänellä jalassa juuri silläkin hetkellä. Aika paljon sekin vain lämmittää mieltä. Ei ole mennyt minun eikä Tiinan työ hukkaan. Ihana, että sukilla on käyttöä!


Sittenpä vielä serkkuni Essin sukat. Koska nämä on tehty ohjeelle uskollisesti Hopeasäikeestä, annan näille esittelytilaa kahden kuvan verran. Sitä paitsi pitäähän sukulaisia mielistellä.

Essin Charlottat aiheuttavat vielä pientä extrailoa, sillä tiedän, että hänen ja minun sukkamaku on yleensä aika erilainen. (Jos tässä ei olisi kyseessä neuleblogi, sana "sukkamaku" saattaisi kuulostaa jokseenkin erikoiselta.) Minä olen esimerkiksi vannoutunut Cookie A:n fanittaja, Essi taas on niitä ihme less is more -tyyppejä. Minusta on kiva, kun sukissa on tapahtumaa, Essi puolestaan arvostaa sukissa huomattavasti hillitympää tyyliä. Siinä mielessä tuntuu hauskalta, että olen kaikesta huolimatta onnistunut tämän mallin kanssa osumaan johonkin hänenkin makuhermoonsa - ellei tietysti kyse ole vain siitä sukulaismielistelystä. Asiasta voi tehdä omat tulkintansa.


Näiden lisäksi ainakin Elliltä ja Adelheidilta löytyy Charlottat blogeistansa, heiltä en vain hoksannut kysyä lupaa kuvien käyttöön. Voipa niitä kuvia kuitenkin heidänkin tonteillaan käydä ihailemassa. Adelheidin toteutus on tosin käsialallisista syistä jonkin verran muokattu, mutta kuvion henki on minusta sukissa säilynyt.

Yksi mahtava juttu tässä Charlotta-kokoelmassa on minusta se, että vaikka näistä vain yhdet on neulottu Hopeasäikeen langasta, suurin osa on kuitenkin suomalaisten käsinvärjäreiden langoista toteutettu. Löytyy Villa Mokkaa, Louhittaren Luolaa ja Handua. Se on ihan huippua, koska lämpimästi kannatan lahjakkaiden värjäreidemme työn tukemista. 

Eipä sillä, en näe valittamisen aihetta siinäkään, että sukkia on neulottu meidän kaupan langoista. Kannatan lämpimästi tietysti sitäkin.

Kiitokset kaikille sukkaohjeestani neuloneille ja varsinkin niille, jotka ovat laittaneet sukkakuviaan esille. Tuntuu ihan mielettömältä nähdä, mitä ohjeesta on saatu irti.

4 kommenttia:

  1. Olen ihan samaa mieltä tuosta, että paras kiitos ohjeen kirjoittamisesta on se, kun näkee oman mallinsa jonkun toisen neulomana. Joka kerta se tuntuu yhtä hyvälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, niin se vain tuntuu. Ehkä siihen tottuu, jos on tehnyt kymmeniä ohjeita, jotka kaikki ovat saavuttaneet valtaisan suosion, mutta näin niin kuin sivutoimisesti ohjeita kyhäävälle tässä on vielä kovasti hohtoa.

      Poista
  2. Tätä postausta katsoessani muistan omat kesken eräiset charlottani. Tosin joudun luultavasti purkamaan ne sillä haluaisin eri langan niihin. Rakastuin malliin heti kun näin sen joten kyllä minä ne vielä jonain päivänä teen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, että joku on rakastunut malliini! :) Joskus tosiaan neuleet jää kesken ihan siksi, että lanka ja malli eivät yhdessä oikein puhuttele. Kun jommankumman vaihtaa, saattaa päästä kunnolla vauhtiin.

      Poista