sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Havaintoja kirjoneuleen äärellä

Olen viime päivinä tehnyt valtavasti havaintoja. Osa niistä koskee neulomista. Aika moni niistä ei koske. Yksi havainto koskee havaintojen tekemistä. Tajusin, että vaikka onkin aika palkitsevaa huomata asioita ja päästä perille jostain, aika monet havainnot voivat olla melko vaikeitakin ottaa vastaan. Sanotaan vaikka, että huomaa, että elämässä jokin asia on vähän pielessä, on ehkä aina ollut, ja sen on ehkä aina tiennyt, mutta sitä ei ole ihan kuitenkaan halunnut myöntää itselleen. Sellainen havainto voi jopa vähän järisyttää maaperää.

Toisaalta jos aika on kypsä, saattaa huomata, että ei ehkä enää pelkääkään tehdä niin kuin itse kokee oikeaksi. Eikä ehkä pelkääkään sitä, mitä tapahtuu jos on rehellinen itselleen ja muille. Sekin on jännä havainto.


Neulomista koskevia havaintoja olen tosiaan tehnyt muutamia. Eräs havainto on, että mallitilkku on totta tosian kätevä. Tiedossa ollut asia, havaittu jo aiemminkin. Mutta nyt olen taas oikein havaitsemalla havainnut. Mallitilkku auttaa monien asioiden laskemisessa ja tarkistamisessa ja se myös rauhoittelee mieltäni kun alan stressata, voiko tuollainen pieni ja ruttuinen paidan nysä muka mennä päälleni. Ei, ei siitä kannata tehdä varulta vähän isompaa, koska kastellessa se sitten suortuu ja venyy ja haluanko minä liian isoa puseroa? Tietääkseni en.

Eräs havainto on, että kirjoneuleen neulominen tasona tuottaa minun puikoillani siistimpää jälkeä kuin pyörönä neulominen. Huomattavasti tasaisempaa. Aika jännä. Tosin mallitilkkuillessa piti hetken rasittaa aivoja, jotta lankajuoksut alkoivat mennä nurjallakin puolella oikein päin. (Niin joo, ääni mallitilkulle: harjoittelu!). No, aivojumppa lienee ihan hyvästä aina aika ajoin. 


Eräs havainto on, että vaikka en jaksa neuloa joka päivä enkä kovin paljoa päivässä, jopa villapaidan kokoinen projekti saattaa edetä suht sukkelaan. Välillä suorastaan surettaa, kun en vain voi neuloa, vaikka haluaisin, mutta loppujen lopuksi hyvä puoli on, että silloin projekti ei valmistu liian nopeasti. Tajusin, että en oikeastaan nauti mistään liukuhihnavauhdista. Prosessi ja tekeminen ovat minulle tärkeitä, vaikka lopullinen valmistunut vaate olisikin se mihin tähtään. Tunnelma on kuitenkin niin pitkälti tekemisessä. Tavallaan on kiva, että sitä tulee vähän viivyteltyä, vaikka syy siihen olisikin ikävä.


Eräs havainto on, että värien vääristyminen valokuvissa ärsyttää minua ihan suunnattomasti, vaikka asialla ei ole oikeasti mitään merkitystä tässä maailmankaikkeudessa. En jaksa muokata kuvia, mutta se ei johdu siitä, että olisin niin valaistunut, että oikeasti tajuaisin asian merkityksettömyyden - en vain jaksa.



Eräs havainto on, että liian väsyneenä ei pitäisi tehdä liikaa laskelmia, ei edes mittauksia. Menin neulomaan etukappaleen kädentien tuuman verran liian korkeaksi. Nyt kun olen tekemässä takakappaletta ja tajusin virheen, hetken kyllä kirpaisi. No, ei se auta, täytyy purkaa. Teen takakappaleen ensin valmiiksi ja mittailen sitten vielä kerran. Siis että varmasti olen tehnyt virheen. (Auta armias jos menen purkamaan ja hoksaan sitten, että kaikki olikin oikein - niinkin on joskus käynyt). Eihän se purkaminen muuten harmittaisi, mutta luulen, että tämä lanka on paras kastella välissä. Tai en tiedä... jos se riittää, kun valmiin neuleen kastelee? Äh, pitää miettiä asiaa.

Huomaan, että alan taas olla vähän liian väsynyt. Julkaisin tämän tekstin vahingossa kesken kirjoittamisen, sitten en oikein tiennyt, että mitä pitäisi tehdä ja poistin tekstin. Nyt jossain google readerissä ja mitä niitä nyt on, postaus näkyy varman periaatteessa kaksi kertaa. Suonette anteeksi. Poistun takavasemmalle.

10 kommenttia:

  1. Toi on niin totta, että paidankin kokoisen projektin juttu on se itse prosessi: neulominen. Kun vihdoin saa yhden ison työn valmiiksi, niin iskee melkein paniikki kun puuttuu se "turvaneule" jonka ääreen on aina ennen voinut palata... sen ääreen rauhoittuu ihan toisella tavalla kuin jonkin pienemmän ja nopeamman työn.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, turvaneule on ehkä hyvä sana kuvaamaan asiaa. Tosi pienet ja nopeat työt ei jotenkin houkuttele minua itse asiassa ollenkaan. Paitsi ehkä siis ihan satunnaisesti.

      Poista
  2. Hieno neulepinta, tykkään tosi paljon kuviosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, tuo on kiva kuvio ja mukava neuloakin. Nätti muttei mikään liian krumeluuri.

      Poista
  3. Sieltä on tulossa taas jotain aivan ihanan kaunista :O)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toistaiseksi vaikuttaa lupaavalta, toivottavasti tulee onnistunut pusero.

      Poista
  4. Hyviä pohdintoja sekä neuleista että elämästä.
    Joskus on kiva tehdä pikaneuleita, että tuntee saavansa edes jotain valmiiksi elämässä. Ja lankavarastoa pienemmäksi.
    Ja ne rinnat voivat tarvita korkeamman kädentien.
    Näin tuon saman kuviomallin äskettäin, jossain vanhassakin mallissa ja sehän oli vasta siinä uudessa lehdessä.
    t. M?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista pohdintoihin. Ihan totta, että joskus on tarvetta sille, että tuntee saavansa jotain aikaiseksi. Saa tavallaan osia kokonaisuuksista hallintaan ehkä.

      Juu, rintamus voi tarvitakin korkeamman kädentien, mutta en jaksaisi laskea hihalle uutta määrää silmukoita. Tosin nyt sitten huomasin, että olin tosiaan tehnyt mittavirheen, mutta pienemmän kuin luulin ja väärään suuntaan. Kädentie onkin vähän liian matala. No, senhän korjaa.

      Tuo kuviomalli taitaa tosiaan olla aika yleinen. Interweave Knits -lehdessä tuon puseron ohjeen yhteydessä siitä käytetään nimeä Honeycomb, se saattaa jopa olla joku virallisempikin nimi sille.

      Poista
  5. Jonain päivänä, kun saisi itsekin aikaan noin kaunista jälkeä ja siistejä langankulkuja kirjoneuleen nurjalle puolelle. Jännä juttu, se ei taida onnistua hieman harjoittelematta..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Etköhän saa, ei se ihan kauhean suurta määrää sitä harjoittelua vaadi, ihan vähän vain. Minäkin kyllä vielä vasta treenaan siihen verrattuna, miten upeaa pintaa paljon kirjoneuleita tehneet saavat aikaan. Mutta kivaa tämä on, suosittelen!

      Poista