perjantai 26. syyskuuta 2014

Jospahan säilyis äidin lapset kylmältä maailmassa

Operaatio lankojen saunotus alkoi eilen. (Periaatteessa alkoi jo toissapäivänä, mutta tuli mutkia matkaan. Toisin sanoen kämmäsin.) Pari tuntia jotakuinkin 80-asteisessa saunassa, toivottavasti se tosiaan tappaa mahdolliset toukat ja munat.




En ole ollut mitenkään erityisen ilahtunut tekemästäni toukkalöydöstä, (voitteko kuvitella?), mutta jotain hyviä puolia tästä tilanteesta kuitenkin löytyy. En ole vielä hoksannut ainakaan mitään silminhavaittavia tuhoja, eli mahdollisesti olen bongannut ongelman ennen kuin se on päässyt kunnolla syntymään. 

Ja sitten se järjestys. Pari päivä sitten juuri kirosin, kuinka sitä kuvittelemaani edes jonkinlaista järjestystä ei itse asiassa ole olemassa ja mietin, että olisi ihan tosi ihana, jos sellaisen saisi kehiteltyä. Mutta kuka hullu muka jaksaa käydä kaikki langat ja keskeneräiset työt läpi? Ja milloin?

No minä. Nyt. Toukat hengittää niskaan.

Ja vielä yksi juttu. Järjestelyn syrjään kiinni pääseminen sai aikaan senkin, että otin yhden keskeneräisen työn ja tein sen loppuun. (No okei, muutama kerros vielä. Ihan pikku hetki.) Ja kun nyt tässä vauhtiin päästiin, niin pitäisiköhän ne toisetkin keskeneräiset sukat tuolta kaivaa ja operoida valmiiksi? Ei olisi yhtään huono idea. Että selvisi tämäkin ongelma. Onhan sitä neulottavaa. Ilman että tarvii edes aloittaa uutta.

Melkein voisi sanoa, että toukkalöytö oli parasta, mitä neulerintamallani on pitkään aikaan tapahtunut. Mutta en kyllä sano. Hyi hitto!

6 kommenttia:

  1. Moni homma jää tekemättä, kun ei viitsi vaan aloittaa. Sinulle tuli nyt hyvä syy tehdä tämäkin työ ja jälkeenpäin on hyvä mieli kun homma on hoidettu. Minun on odoteltava talven pakkasia, että saan kaikki langat ulkokomeroon paleltumaan. Taloyhtiön saunaan ei oikein voi lankojansa levitellä =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se on, montaa asiaa joko lykkää jatkuvasti tai ei vaan muuten vain tajua organisoida kunnolla. Että onhan tässä tosiaan hyvänä puolena tuo, että kerrankin saa aikaiseksi. Tosin hitaan puoleisesti, kun ihan ei ehdi eikä kyllä jaksakaan kokoaikaisesti järjestellä. Varsinkaan kun koko ajan tulee mieleen lisää juttuja - pitäisiköhän käydä kaikki kankaatkin läpi, järjestellä kaapit muutenkin järkevämmin jne.

      Taloyhtiön sauna ei tosiaan taida oikein tämäntyyppisessä auttaa, valitettavasti. Pitää itse tuo oma sauna tässä vielä projektin päätteeksi luututa, ällöttävä ajatus, että sinne jäisi toukkien raatoja. Yh.

      Poista
  2. Kylmäävä löydös. Onnea pelastus- ja järjestäytymisoperaatiolle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan tuo. Vaikka ei nyt pahin kutsumaton vieras, mitä kotiinsa voisi saada, onneksi. Loppujen lopuksi asiat on hyvin, kun nurkissa ei pyöri rottia, torakoita ja luteita. :D

      Mutta kiitos, toivottavasti operaatio tosiaan onnistuu!

      Poista
  3. Kiva, kun olet ruvennut kirjoittelemaan taas, Raiku!

    Mulla meinaa olla myös monessa isommassa hommassa niin, että ei vain saa aloitettua ellei ole pakko. Ja välillä pienemmissäkin hommissa. Sinulla nyt tuli sitten pakko noiden lankojen sortteeraukseen. Toivottavasti löydät mukavia lankoja etkä enää ikinä yhtään mahdollistakaan tuholaista. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa toivon itsekin. :)

      Katsotaan pysyykö kirjoitteluinto ja -kunto yllä. Blogia on kyllä mukava pitää, tulee jotenkin sosiaalisempi olo harrastuksesta, ja toisaalta myöhemmin voi lueskella, mitä on tullut tehtyä. Mutta välillä ei vain ole aikaa tai jaksamista. Katsotaan nyt, jos vaikka jakselisi.

      Poista