lauantai 16. heinäkuuta 2011

Liian monta rautaa

Blogini perusteella voisi kuvitella, että heinäkuu on vienyt minusta neulomismehut. Se ei ihan pidä paikkaansa. Olen kyllä neulonut melkeinpä kuumimpinakin päivinä, ainakin jos olen ollut töissä, mutta en ole vain saanut yhtään mitään aikaiseksi. Sama homma opiskelun kanssa. Olen oikeastaan lukenut melkoisen ahkerasti, mutta tuntuu kuitenkin, että mikään ei ole sittenkään edennyt mihinkään.

Wrought Iron Socks Wendy D. Johnsonin Toe-Up Socks for Every Body -kirjasta

Neulerintamalla syynä aikaansaamattomuudelle on hetkeä liian myöhään iskenyt startiitti. Tosin ei niitä uusia aloituksia nyt niin miljoonittain ole - vieläkään en kyhäilyissä pärjäisi - mutta muutamia kuitenkin. Pääasiallinen ongelma lienee siinä, että hyppään aina yhdestä keskeneräisestä neuleesta toiseen ja teen kutakin aina vähän matkaa. Ja opiskelu, kuten kaikessa muussakin, on tässäkin asiassa suurin häiriötekijä. Tykkään neuloa ja lukea yhtäaikaa vähintäänkin osan lukuajasta, ja tenttineuleen kuuluu olla joku helpohko. Niitä neuleita minulla on kesken pari. Ne eivät kuitenkaan tällä hetkellä nappaa oikeastaan ollenkaan muuten kuin sinä mekaanisena lukemiseenkeskittymisapuna. Muun ajan neulon mieluummin jotain vähän mielenkiintoisempaa.


Tietysti se aiheuttaa hienoisia vaikeuksia kirjojen pariin palaamisen kanssa...

Eilen tein radikaalin tempun ja tungin kaikki keskeneräiset neuleet yhtä lukuunottamatta lankalaatikkooni odottelemaan. Yksi kerrallaan olkoon mottoni nyt. Vaikka päässä viliseekin ideoita häiriöksi asti, neuleiden ei sentään tarvitse vilistä pitkin sohvia, pöytiä ja lattioita koko aikaa. Koitetaan nyt vähäsen kuitenkin keskittyä.

Olen miettinyt, että minun pitäisi alkaa pitää jotain listaa, johon kirjaan kaikki ideat sitä mukaa kun niitä mieleen tulee. Tällä hetkellä kaikki paperille asti päätyneet ideat ovat sikin sokin kuka minkäkin vihkon tai paperinpalan reunalla. Ei kovin järjestelmällistä minusta. Pitäisi varmaan pyhittää joku vihko pelkästään idealistan pitämiselle.

Kummallista on muuten se, että kaikista hyvistä ideoistani huolimatta aloittelen jatkuvasti uusia sukkia. Ne on vain jotenki niin helppoja aloittaa. Niitä on kiva tehdä. Ne valmistuu (tai siis valmistuisivat) nopeasti. Ja niillä voi lykätä ideoiden toteuttamista vaativaa ajattelemista. Ajattelu on hanurista.

2 kommenttia:

  1. Oi, toi viimeinen lause kiteyttää mun tän hetkiset lomafiilikset niin täydellisesti!!! Ajattelu ON hanurista! :D

    VastaaPoista
  2. Ihanan väristä lankaa ja mukavan oloista kuviota on syntymässä sukkaan!

    VastaaPoista