Minihame

Älkää säikähtäkö! Myönnön neuloneeni minihameen, oikein erityisen minisellaisen, mutta en itselleni. En oikeastaan suoranaisesti kellekään. Ette siis joudu katselemaan mitään puolipukeisia kuvia yhtään kenestäkään.

Tai no kyllä vähän. Possusta. Mutta se on sentään edistystä. Yleensä kun tämä tyyppi hengailee aivan alasti.

Ei, en ole innostunut lelujen puvustamisesta. Neuloin joku viikko sitten pari mallitilkkua Nelliinan hametta varten ja päädyin jo noudattelemaan vähän tulevaa muotoa, jotta testailusta saisi enemmän irti. Halusin kuvata koekappaleet näyttääkseni ne Nelliinalle ja niinpä ne päätyivät possun päälle. Kuvien informaatioarvo oli aika surkea kun hameita yritti kuvata ilman mannekiinia.

Vaikka possu sai hameensa vain sattuman oikusta eikä suinkaan minun siveellisen luontoni takia, on se saanut jatkaa hameessa keikistelyä. Mitäpä sitä hyvää tavaraa hukkaan heittämään. Possuhan on selvästi tyytyväinen.

Nyt varsinainen työ on jo puikoilla. Sain langat Titityystä pari viikkoa sitten ja viime viikolla hankin vähän muitakin materiaaleja. Nyt sitten jännittää, miten suunnitelmani toimivat - ja tällä kertaa yritän olla lykkäämättä tekemistä ihan vain epäonnistumisen pelon vuoksi! Kokeillaan ja katsotaan. Jos ei toimi, sitten ei toimi. Selvinnen siitä hengissä. 

Kuvien mallitilkulla ja tämänhetkisellä idealla ei ole loppujen lopuksi juurikaan yhteistä. Mutta kokeilu kyllä hyödytti, jälleen kerran. Päässä pyörivät ideat alkavat hahmottua paremmin kun testaa yleensä jotenkin. Samalla karsiutuu osa toimimattomista suunnitelmista ja uudenlaisia ratkaisuja saattaa tulla mieleen.

Mutta katsotaanpas miten homma nyt tosissaan lähtee käyntiin. Toistaiseksi vaikuttaa hyvältä. Ja jos ei muuta, niin ainakin minulla on hauskaa! Eipähän harmita niin paljon, että heinäkuinen lauantai on kylmä ja harmaa. Sen voi melkein jopa unohtaa.

Juhannushame

Nyt seuraa vaate- tahi tyylibloggailua. Ehkei sentään aivan muotibloggailua kuitenkaan. Mutta tässä esillä blogihistoriani tietääkseni toinen päivän asu. Juhannusaaton asu.

Juhannus on ollut minulle lapsesta asti tärkeä juhla. Se on ollut kesän juhlintaa, musiikkia, tunnelmointia ja haaveita. Ja se on vietetty sukulaisten kanssa. Vasta joskus teini-iässä aloin hoksata, että suurimmalle osalle juhannus ei edusta joulun tapaista, joskin vähän laajennettua, perhejuhlaa.

Useimpien juhannus taitaa koostua aikalailla samoista asioista: grillaamisesta, saunomisesta ja ulkona olemisesta. Suku ei kuitenkaan ole mikään yleisesti juhannukseen liitetty asia. Nykyään en enää ihmettele sitä. Kasvaessani olen oppinut sentään sen, että mikä itselle on normaalia, ei ole kuitenkaan mikään itsestäänselvä  asia tai ainoa oikea tapa. Kukin siis viettäköön juhannuksensa niin kuin sen parhaaksi kokee, ja itsekin olen jo muutaman mainion ei-sukujuhanuksenkin viettänyt. Tänä vuonna kuitenkin juhannus tarkoitti mummolaa, enolaa, serkkutyttösaunomista, mölkkyä pikkusiskon parina (ja voittoa btw) ja yhteistä musiikista nauttimista tällä kertaa youtube-toivekonsertin ja vaarin kanssa kitaran soittelun muodossa. Monilta osin täysin perinteistä.

Tänä juhannuksena pukeuduin oikein juhannus- ja kesäväreihin. Kirkkaanvihreä on meidän perheessä kyllä kaikista eniten pikkusiskon väri, mutta menee se näköjään minullakin.

Oikeastaan kannattaa keskittää katse hameseen, sillä se on itse asiassa näiden kuvien alkuperäinen  pointti. Värväsin pikkusiskoni ottamaan kuvia uusimmasta ompeluksestani blogiani varten ennen kuin lähdettiin varsinaisiin juhannusrientoihin. Suurimmassa osassa kuvista on tietenkin täysin julkaisukelvoton ilme eikä itse hamekaan aina oikein tahtonut näyttäytyä parhaimmillaan, mutta tässä näitä kuvia nyt silti on.

Kellohame kangaskaupan palakankaasta, joka ilmeisesti on 100 % puuvillaa. Huoliteltu reippaasti erisävyisellä vinonauhalla, mikä ei valitettavasti näy kuvissa kovin hyvin. Livenä se on minusta kuitenkin varsin kiva.

Vielä täällä harkitsen, josko tekisin hameeseen taskut, ja tekisinkö ne sitten samasta kankaasta vai vielä jollain kolmannella vihreällä. Kumpi lie olisi parempi? Toisaalta eri vihreä voisi tehdä hameesta hauskan ja pirtsakan, tai sitten räikeän ja leovttoman, ja sama väri puolestaan voisi olla joko tylsä tai harmoninen. Hmm. Mitä sanotte?

Ja onko mulla vähän hyvä juhannusvärisilmä vai mitä?