keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Epäonnistuneet otokset ja pikkuasioihin takertumista

Tänään olen liikkeellä puhtaasti inisemismielessä. (Tästä postauksesta ei kuulkaa selvitä ilman kursiivia.) Ärsyynnyin erään artikkelin yhdestä lauseesta yllättävän paljon ja aion avautua siitä täällä. Samalla esittelen Rocky Coast Cardiganini epäonnistunein kuvin. Enjoy!

Ensinnäkin siitä Rocky Coastista. Minulla oli hienot suunnitelmat, miten stailaan itseni tajunnan räjäyttävän upeaksi pukeutumalla sävy sävyyn ja laittamalla ihanan Lilja-kukkaseni hiuskoristeeksi. Suunnitelma kariutui kuitenkin olennaiseen seikkaan, sillä juhannusaattona mummolassa tätini PÖLLI minun Liljani. Tosin hän oikeastaan maksoi siitä ja minä oikeastaan suostuin diiliin, joskin vähän hitaasti lämmeten. Eräät täällä väittävät sitä siksi kutsuttavan kaupankäynniksi. Minä kuitenkin kutsun sitä pöllimiseksi.


Loppujen lopuksi valokuvat takista otettiin sen kummemmitta esivalmisteluitta. Koska minulla oli eilen serkkuni kanssa treffit Lumoavassa Langassa ja koska joka tapauksessa pistin Rocky Coastin lähtiessä päälleni, päätin riistää sukua ja käyttää serkkutyövoimaa valokuvien ottamisessa. Nappasin kameran mukaan ja pakotin Essin läheiseen puistoon kuvailemaan. Ikävä vaan, että en tällä kertaa ollut ihan nero...

Olen koittanut opetella järkkärini käyttöä välttelemällä automaattia ja ihan vain kokeilemalla erilaisia asetuksia hatariin taustatietoihini pohjaten. Se on ihan mukavaa ja opettavaista touhua, mutta ei kovin kätevää silloin, jos joku muu on kameran takana. Jos kuvaaja ei tunne kameraa ollenkaan eikä ole kovin perehtynyt touhuun, pitää kuvattavanakin ollessa käydä itse kokeilemassa säätöjä. Se ei toimi.

Vasta sitten jälkikäteen tajusin, että hei, on siinä kamerassa automaattikin, nuija. Mutta ei se mitään. Onpahan esitellä sentään jotakin, joskin vain sumeita otoksia. Ensimmäinen kuva on koko kuvasarjan paras. Ja siitä sentään näkee, miltä takki päälläni suurin piirtein näyttää.

Toinen blogiin valikoitunut kuva kuuluu kategoriaan päiväni muotibloggarina. Hitsi, olen itse asiassa luonnonlahjakkuus! Jalat sisäänpäin käännettyinä, kasvot vähän alaspäin... menee täydestä kuin väärä raha.


Sitten vielä vähän lähikuvaa... joka ei ole ollenkaan tarkka.


Ja vielä selitys sille, miksi suurin osa kuvista meni pilalle. Käsiä voisi toki pitää ihan paikallaankin.


Minulla tulee jostain syystä mieleen Asterix-sarjakuvat. Niissä aina käsien huitomiset on kuvattu tähän tyyliin. Paitsi muotibloggaajana, minulla olisi voinut olla mahdollisuus uraan sarjakuvasankarinakin. Vaikka Obelixina.

Koska kuvatkaan eivät ole mistään kotoisin, en vaivaudu menemään takin neulomisen tarkempiin yksityiskohtiin. Palaan tämän kanssa asiaan sitten kun on jotain mitä oikeasti esitellä. Ja ylipäänsä keskittymiskykyä.

Sitten siihen minua raivostuttaneeseen artikkeliin. Itse juttu oli ihan hieno ja oikeaa asiaa, kyseessä on nimittäin Talouselämän Kudo työhuolesi pois. Lankakaupassa työskentelevänä ihmisenä kuitenkin särähti aika pahasti silmään väite: "päälle pitää saada jotakin sellaista, mitä muilta ei löydy. Varsinkin nuoret miehet ovat heränneet tähän trendiin. On coolia pitää päässä itse tekemäänsä pipoa."

Varsinkin nuoret miehet...? Tiedän, että joitakuita ärsyttää ihan jo se, että viimeiset kymmenen vuotta jokaisessa neulomista käsittelevässä jutussa on mainittu virkkaavat pojat. Tässä minua ei kuitenkaan häirinnyt se. Ilmeisesti se sitten on kovinkin uutiskynnyksen ylittävä asia, kun 2000-luvulla kaikki ihmiset eivät harrastuksissaan noudatakaan perinteisiä sukupuolijakoja.

Ei, minua ärsyttää ihan vain väitteen harhaanjohtavuus. Miten toimittaja voi väittää, että varsinkin nuoret miehet ovat heränneet trendiin? Olen nyt ollut myyjänä lankakaupassa kaksi vuotta, ja sinä aikana olen myynyt langat kolmelle sellaiselle miesasiakkaalle, jotka eivät ole olleet ostamassa niitä jollekulle elämänsä naisista. Yksi näistä kolmesta miehestä aikoi tehdä ostamastaan langasta itselleen pipon. Yksi valitsi langat villatakkiin. Yksi osti sukkalangan - ainiin, ja hän ei ollut nuori mies. Ihan keski-ikäinen. 

Minua jotenkin ottaa päähän tässä se, että neulomisen ja yleensä käsitöiden ympärille rakentunut valtava ilmiö on täynnä monia isoja ja upeita juttuja, kuten vaikka sosiaalinen verkostoituminen, kotimaisen ja ajanmukaisen neulesuunnittelun lisääntyminen ja todella vaativien taitojen laajalle leviäminen ja räjähdysmäinen edistyminen - ja sitten tästä kaikesta poimitaan esille se, että muutama poikakin on innostunut tekemään pipon. Ja siitä keksitään käyttää ilmaisua varsinkin. Ai varsinkin?!

Varsinkin?!?

Puuh...

11 kommenttia:

  1. Kiitos päivän nauruista!

    Uudessa Me-lehdessä puhutaan mummoharrastuksista. Pisti vähän hermon nykimään. "Mummo on pop! Mummo-palkintoja, mummobändi Euroviisuissa, mummoharrastuksia ja mummoruokia. Mummous on muotia, anna siis ryppyjen näkyä ja tukan kähertyä, nyt ei ole häpeä olla mummo!" Käsityöt ja rypyt ne yhdessä kulkee. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, joopa joo. Ei siinä mitään, että mummoja ja mummoutta arvostetaan, mutta taas menee vähän överiksi nuiden väittämien ja stereotypioiden vahvistamisen kanssa. Mutta semmoista se on, mediassa asiat yksinkertaistetaan.

      Poista
  2. Älyttömän ihana villatakki! Värikin on niin paras!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Toivottavasti joku päivä saan parempia kuvia aikaiseksi. :)

      Poista
  3. Upea neule, jään odottamaan lankatietoja. Tulenevat sitten kun on kuvattu ilman pystyssä heiluvaa sormea. Hauska kyllä näinkin.
    Minä olen neulonut 40 vuotta ja nyt alkaa olla ikää niin, että se on jo sallittua. Välillä kyllästyin liian helppoihin malleihin, nyt löytyy jo lähes liiankin vaikeita (tai huonosti kirjoitettuja ohjeita).
    M&

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kirjoittelen varmaan tarkemmin tuosta neulomiskokemuksesta myöhemmin, mutta voin kyllä langan toki jo paljastaa ja on se varmaan jossain aiemmassa postauksessa jo saattanut esiin tullakin. Tuo on siis Dropsin Limaa, 50g/90m ja on 65% villaa ja 35% alpakkaa. Tosi lämmin materiaali ja mukava neuloa, mutta kutittaa herkempi-ihoisia. Takki on neulottu 6,5 mm puikoilla paitsi joustinneuleet 5,5 mm puikoilla.

      Niin joo, ei nuissa kuvissa nyt sentään sormi heilu pystyssä. :D Ihan vaan tukkaa ja takin asentoa kohensin koko ajan, kun en älynnyt olla paikoillani.

      Neulemallien kanssa on vähän tasapainoilua. Itse tykkään, että mulla on kerralla kesken joku helpompi posottamisneule ja joku vähän haastavampi. Mutta se että ohje on huonosti kirjoitettu ei ole mitään positiivista haastetta. Joskus niitäkin tulee vastaan ja se on aika harmillista.

      Poista
  4. Asterixissa on kyllä ihan tosi usein jazz-kädet! :D Kuvaamisen vaikeudesta huolimatta neuletakki on upea. Ihan loistavan värinenkin ja sopii sulle tosi hyvin. Ja kyllä muuten ärsyttää itseäkin se, että aina jaksetaan mainita ne kaksi-kolme poikaa, jotka virkkaa pipoja! Jos on ihan pakko puhua vain miesten neuleharrastuksesta, niin minusta huomattavasti mielenkiintoisempi tapaus oli tuo mainitsemasi keski-ikäinen sukankutoja. Sitä löytyisi niin paljon kaikkea upeaa mahtavaa ja ihanaa kirjoitettavaa, kun räveltämö, neuleretriitit, käsinvärjätyt langat jne. Uutiskynnystä ei vaan ylitä sillä, että nainen neuloo mieluummin itse itselleen uniikin neuleen kuin ostaa akryylihirviön henkkamaukalta. Aina uutisoidaan vain erikoistapauksista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yleisesti ottaen nautin toki neulomisesta ihan siitä huolimatta, haluaako paikallinen kaupunkilehti kirjoittaa villapaidastani artikkelia. :)

      Poista
    2. Kiitos kehuista. Tuo väri on kyllä kieltämättä ihanan syvä.

      Hahhah, joo, ei tosiaan neulomisen kantavana syynä ole uutisotsikoihin pääseminen (tosi-tv on sitä varten). :D

      Muttakiltämättä kokonaisuudessaan tässä neulomisilmiössä olisi niin paljon kerrottavaa ja suorastaan hehkutettavaa, että ihmetyttää, että aina poimitaan esiin jotain suorastaan vähiten mielenkiintoista ja sellaista jonka vähäinenkin kiinnostavuus pohjaa suoraan stereotypioihin ja ennakkoluuloihin. Lisäksi kummallista, että ei voida mainita jotakin, mikä Ihan Oikeasti on ilmiö...

      Poista
  5. Takki sopii siulle tosi hyvin! Ja eihän nää oo huonoja kuvia, sulla on liian kovat standardit nainen! Toi epätarkkaksi sanomasi kuvakin on tarkka mutta ei siitä hihasta. :) Mä en oo yhtään jaksanut leikkiä asetuksilla, mä meen laiskasti vaan automaatilla. Tartteis opetella kyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kehuista! Ehkä mulla on sitten liian kovat standardit. :D Tai sitten kyse on vain siitä, kun haluaisin tosissani opetella kameran käytön kunnolla ja sitten aina kun ottaa kuvia, se on ikään kuin muistutus siitä, että en ole vielä opetellut.

      Ehkä pitää vähän laskea rimaa. :) Ei sitä vain kaikkeen ole aikaa.

      Poista