lauantai 7. heinäkuuta 2012

Virtausta

Hengissä! Olokin on tänään ihan kohtuullinen, niin että jätän tällä kertaa migreenivalitukset väliin. (Mikä pettymys, vai mitä?) Olen saanut ihan kohtuudella neulotuksi nyt parina päivänä ja muuttelin tässä juuri huvikseni vähän blogin ulkoasuakin. Tai siis lähinnä rakennetta. Siirsin sivupalkin tuonne oikealle, jostain syystä se alkoi yhtäkkiä tuntua jotenkin raikkaammalta ja selkeämmältä vaihtoehdolta. Liekö kyse vain siitä, että mieli kaipaa aika ajoin uudistamista, vai kenties siitä, että vasemmalta oikealle lukusuunta jotenkin vaikuttaa siihen, missä haluaa kaiken tilpehöörin olevan.

Niin joo, lisäsin sivuun nyt neuleohjeenikin. Kuvat ovat toisaalta kiva muistutus itselleni omista aikaansaannoksistani, toisaalta osa itseni esittelyä satunnaisille blogiin eksyjille. Kuvat ovat samalla linkkejä ohjeisiini, mikä on kätevää. Ainakin jos tarvitsee löytää ohjeet nopeasti. (Omalta koneelta ne eivät todellakaan löydy alta aikayksikön.)


Olen tässä viime kevään aikana mallitilkkuillut Sekaisin silmukoista -blogin projektia varten. Siellä minulla on meneillään neulemallin suunnittelu ja toteutus yhdessä ystäväni Hearts&Minds -blogin Sannan kanssa. Noin miljoonasta eri syystä projekti on valitettavasti hidastellut ja yhdeksi syyksi lisättäköön, että jotenkin oudosti minusta ei tunnu yhtä luontevalta kirjoittaa kaupan blogiin kuin omaani. Lumoava Lanka on kylläkin minulle jo melkein kuin toinen koti ja haluan ehdottomasti edistää sen toimintaa, kehittää, rakentaa, mainostaa ja markkinoida. Mutta on yllättävän vaikeaa kirjoittaa kahteen blogiin.

Jospa tämä villatakiksi muotoutunut projekti pääsisi kuitenkin nyt vihdoin kunnolla vauhtiin, sopivasti näin kesällä lämpimien säiden viimein alettua. Tyypillistä, että juuri nyt kaikki solmut tuntuvat aukeavan ja padot murtuvan. Mutta niin se vain on, että nyt jokin lähti virtaamaan. Ja tietysti, onpahan villatakki mitä luultavimmin syksyllä sitten valmis. Se olisi sentään oikein ajoitettu.


No, on tässä itse asiassa ehtinyt talven aikana kaikenlaista tapahtua. Sannan ja minun aikatauluongelmista huolimatta olemme vähän ehtineet palaveerata ja valita mallin, neulepinnan ja sen semmoista. Tuloillaan on raglanhihainen, ylhäältä alas neulottava villatakki. Ja väristä, jota en ikinä olisi tullut ajatelleeksi jos olisin ollut itselleni valitsemassa, mutta johon nyt olen yllättävän ihastunut. (Arse-väri, sanoisi Soile varmaan.)


Neulesuunnittelu on minusta mielettömän kivaa, mutta se aloittaminen on aina kamalan vaikeaa. Etukäteen märehdin sitä, kun kuitenkin lasken väärin, kokeilen jotain mikä ei onnistu ja osoittaudun tyhmäksi. Ja joudun aloittamaan alusta. Mutta sitten kun olen oikeasti aloittanut, ei muutama takapakki lannista minua, eikä oikeastaan juuri edes kiinnosta. Kun olen päässyt tekemisen vauhtiin, katson epäonnistuneet kokeilut oppimiseksi ja saatan saada niistä uusia ideoita. Loppujen lopuksi tunnen olevani omimmillani, omana itsenäni. Tunnen, kuten jo ilmaisin, että jokin lähtee virtaamaan.


6 kommenttia:

  1. Ihana pintaneule! Ja väri näyttää mun ruudulla kaurapuurolta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinkin mielikuvituksekas pintaneule kuin pidennetty helmineule, (jos muistan nimen oikein). Mutta musta se näyttää kans kyllä ihanalta, ja Sanna tykkäs siitä eniten mun mallitilkkuiluista.

      Väri ei ehkä toistu muutenkaan tuossa kuvassa ihan oikein. Mutta saattaa siinä jotain kaurapuuromaista olla. :D

      Poista
  2. Ylhäältä alas neulotut villatakit ovat kyllä parhautta. Kauniilta näyttää tuo kauluksen aloitus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ylhäältä alas neulominen paitojen ja villatakkien kohdalla on alkanut yhä enemmän tuntua siltä ainoalta vaihtoehdolta. Ja kiitos paljon kommentista!

      Poista
  3. Mielenkiintoista varmasti tuo suunnittelu! Mutta kuulostaa tai tuntuisi minusta niin vaikealta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, on hyvinkin mielenkiintoista! Onhan se toki aika haastavaakin, mutta kivaa, jos nauttii ongelmien ratkomisesta vauhtiin päästyään. :)

      Poista