keskiviikko 17. marraskuuta 2010

Pitkäaikaisten vihollisuussuhteiden yllättävä lämpeneminen

Minun toimintaani eivät ohjaa ainoastaan vankat periaatteeni. Välistä nimittäin taivun olosuhteiden pakosta. Harvoin kylläkin, mutta välistä. Jos ympäristölläni on tietyssä hetkessä ja tietyssä paikassa tarjottavinaan vain tiettyjä välineitä päämäärieni saavuttamiseksi, tartun sitten niihin (välistä, sanoinko jo?), vaikkakin pitkin hampain.

Eilen minut valtasi suorastaan pakkomielteen kaltainen palo päästä neulomaan rannustimia. Lankaa oli tarjolla, ohje helposti netissä saatavilla, aikaa periaatteessa mielin määrin, mutta sopivan paksuisia pyöröpuikkoja magic loopia varten ei ollut näkösällä.



Tiedän. Minä vastustan sukkapuikoja. Sydämeni pohjasta. Mutta tällä kertaa taivuin. Nappasin saatavilla olleet 4 mm puiset sukkapuikot ja aloin hommiin. Ajattelin, että kyllä minä tämän kerran kestän.

Ja miten kävi? Minulla on ollut kivaa. Muistan kyllä kerran aiemminkin melkein nauttineeni sukkapuikoilla neulomisesta (nekin olivat muuten puiset), mutta silloinkin tietyt asiat neulejäljessä häiritsivät. Eivät nyt. Neulepinta on kauniin tasaista. Ei mitään hirveitä venyneitä silmukoita puikkojen vaihdoskohdissa. Tosin luulen, että siihen vaikuttaa myös malli ja lanka. Olen silti suorastaan pöyristynyt.

Edelleen sukkapuikot kyllä välillä tökkivät veemäisesti hihaan ja se häiritsee, mutta loppujen lopuksi siitäkin pääsee, kun käärii hihat ylös. (Tosin sitten jos alkaa palella on vain pakko sietää ajoittaista tökkimistä.) Noin muuten sukkapuikkoilu sujuu jo niin hyvin, että minun on mahdollista lukea samaan aikaan ja se on oikeastaan parasta, mitä yleensä voin sukkapuikoilta odottaa.

Sukkapuikot ja minä olemme siis lähentyneet nyt kulunen vuorokauden aikana. Ei voida vielä puhua mistään suuresta rakkaudesta, mutta hienoista ihastumistan on jo ilmassa. Eikä se haittaa. Minä en ole koskaan uskonut rakkauteen ensisilmäyksellä. Parhaat suhteet kehittyvät pikkuhiljaa. Ehkä meilläkin on vielä mahdollisuuksia.

4 kommenttia:

  1. Hei, mikäs se tuollainen The Knitting Answer Book on?

    VastaaPoista
  2. Se on semmoinen kirja, jonka tilasin Amazonilta muutaman muun kirja ohessa kun se vaikutti hyödylliseltä. Ja varmaan se onkin. (Ainakin se toimii aika hyvin toisen kirjan aukipitäjänä kun neulon ja luen yhtä aikaa. :D) En ole vielä ehtinyt sitä pahemmin mihinkään hyödyntää, mutta ainakin siinä näyttäisi olevan kaikki perusasiat yksissä kansissa.

    Kannessa lukee, että Solutions to Every Problem You'll Ever Face, Answer to Every Question You'll Ever Ask. En siitä tiedä vielä, mutta vaikuttaa siltä, että asiaa on aika kattavasti. Omat lukunsa on luomiselle, perussilmukoille, päättelylle, ohjeiden lukemiselle, langalle, välineille, muotoilulle jne. ja kaikissa on useampia eri asioita esiteltynä. Sanoisin, että kirja on ihan hyvä käsikirja olemassa, vaikka olenkin omistanut sen vasta pari päivää. Ei tarvi ehkä googletella niin usein... :)

    VastaaPoista
  3. Voisiko tökkiminen loppua siihen, että pistäisi ne valmiit rannustimet lämmittimiksi seuraavan kerran neuloessa? Nimim. Huikea Innovaatio

    VastaaPoista
  4. Hehee, voisihan tuota kokeilla. Tosin nuo rannustimet on menossa lahjaksi, mutta on mulla tallessa yhdet vähän vanhemmat. Ja kyllähän tässä muutenkin neuloessa välillä kaipaa lämmikettä ranteisiin.

    VastaaPoista