torstai 9. joulukuuta 2010

Joulukuun yhdeksäs, sukat hukassa

Ou nou! Nyt otti ohraleipä. Minulle kävi kalpaten. Hävitin unisukkani. Ja siis muualle kuin omaan kotiini.

Voivoi, minua raukkaa! Ne ovat minun kaikista pehmeimmät ja vähiten kutittavat sukkani! Ne ovat sitä paitsi rahallisesti arvokkaimmatkin. Kaikista kallein sukkalanka, josta olen neulonut. Ja kaikista pisimmät sukat, eli eniten arvokasta lankaa yksissä sukissa, ja eniten arvokasta työaikaani kulutettuna niihin.

Elän yhä toivossa, että saan ihanat sukkani takaisin. Mutta olen silti harmissani. Höh ja pöh. Kovasta käytöstä huolimatta sukat olivat vielä ihan hyvässä kunnossa.

Nyt on sitten hyvä syy alkaa neuloa lisää sukkia. Pehmeitä sukkia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti