torstai 30. joulukuuta 2010

Väsyneitä pohdintoja ilkeydestä

Tänään minulla on selvä vastarannankiiskipäivä. Olen selannut muutamia blogeja ja lukenut postauksia monestakin eri aiheesta, ja ihan joka ikinen niistä - täysin riippumatta asiasta tai perusteluista - on saanut minussa aikaan voimaakkaan "eipäs todellakaan ole kyllä niin" -reaktion. Mahtaako kyse olla siitä, että kaikilla muilla on vain tosi huonoja mielipiteitä, vai viiraako tänään päässä?

Melkein jokaisen lukemani postauksen jälkeen klikkasin kommenttipainiketta valmiina kirojittamaan purevan älykkäästi siitä miten asiat oikeasti ovat. Yhden kommentin kirjoitin, mutta jätin sitten kuitenkin lähettämättä, koska se näytti itse asiassa aika ilkeältä.

Minua eri teksteissä ärsyttäneitä asioita olivat ainakin yleistäminen ja mustavalkoisuus. Ne nyt sinänsä ovatkin aika ärsyttäviä asioita yleensä, vaikka niihin usein sortuu itsekin niiden helppouden vuoksi. Mutta niiden lisäksi minua ärsytti ihan vain se, että joku kehtasi ylipäänsä kirjoittaa jonkinlaisen mielipiteen jostakin asiasta.

Tämäköhän on se tunne, joka ajaa ihmisiä ilkeilemään toisille keskustelupalstoilla ja blogien kommenttibokseissa? Ei niinkään se, että jokin mielipide ihan oikeasti olisi jollain tavalla loukkaava tai puhtaasti huono, vaan ihan vain se, että niitä mielipiteitä on. Vähän niin kuin se tarkoittaisi sitä, että ihminen silloin luulee itsestään liikoja. Että täytyypä kyllä olla pokkaa, täytyy kyllä olla niin hemmetin itserakas, kun tuolla tavalla tulee muille kertomaan, miten asiat omasta mielestä ovat.

Olen hivenen hämmentynyt tämänaamuisesta asenteesta, jolla tekstejä luen. Kuin piru Raamattua kai? (En ole koskaan ihan ymmärtänyt tuota lausetta. Millä tavalla piru itse asiassa lukee Raamattua? Väittäen vastaan? Tulkiten tahallaan väärin? Nostaen esiin ristiriitaisuuksia? Lukien tahallaan oikein?) Olen hämmentynyt, mutta en äärimmäisen yllättynyt. Näitä päiviähän elämässä tulee vastaan. Joskus vain on ärtynyt, kenties väsymyksen tai nälän takia. Silloin ei pitäisi mennä liikaa mukaan tunteisiinsa, ei ainakaan toimia niiden mukaan suoltaen ilkeyksiä toisia tai itseään kohtaan. Ei pitäisi pitää itseään tai muita erityisen huonoina, vaan pitäisi tajuta, että minun mieleni tai ruumiini ei ole nyt aivan tasapainossa.

Koska jostain syystä kaikkien muiden asiallisestikin perustellut mielipiteet ottavat minua juuri nyt päähän ja saavat minut miettimään hyökkääviä vastaperusteluita, lienee parempi pistää tietokone kiinni ja alkaa tehdä jotain rauhallista ja mukavaa. Voi olla, että neulominenkin on nyt liian vaarallista toimintaa, (yksikin virhe, ja haluan tappaa neuleen), joten on parasta palata Emman ääreen. Ei sillä, Jane Austenin Emmakin on ihan hemmetin ärsyttävä henkilöhahmo, mutta se on sentään fiktiivinen, ja joskus kauan sitten kirjan lukeneena muistan hänenkin saavan jossain vaiheessa nenilleen. Oikein sille!

5 kommenttia:

  1. Tulin erittäin uteliaaksi mitä blogeja olet lukenut? ... mä en ainakaan ole päivittänyt vähään aikaan :D

    VastaaPoista
  2. Hehe, ei ollut tosiaan sinun blogiasi tuossa joukossa. Siitä huolimatta kyllä joka ikinen niistä blogeista on minusta oikeasti hyviä ja kirjoittajat järkeviä ja ajattelevia ihmisiä. Asiat, jotka saivat minut takajaloilleni olivat sitä paitsi joko aika yhdentekeviä tai muuten vain sellaisia, että minulla ei niistä sinänsä ole mitään mielipidettä, tai sitten olen jopa saattanut normaalisti olla ihan samoilla linjoilla.

    Kaiken huippu oli Uusi Musta -blogin postaus tavaroiden paljoudesta nykytalouksissa. En nyt enää muista, mikä siinäkin minun ärsytti, mutta kysehän on itse asiassa asiasta, jota olen paljon itsekin pohtinut. Eli kumma homma.

    Niin no sen voi vielä lisätä, että Kemikaalikimara-blogissa oli kokonainen postaus siitä, että suomalaiset eivät väistä ja miten ulkomaalaisetkin ovat pistäneet sen Suomen kaduilla merkille. Minä jäin miettimään, olenko muka törmännyt tuohon ilmiöön, ja voin sanoa, että ehkä jossain määrin joskus, mutta väistämättä (hehe) nousi mieleen, että yleistetäänköhän tässä nyt (taas) helsinkiläiset tavat ja kulttuuri koko Suomen kattaviksi. Se otti päähän. Sinänsä aivan sama, mutta alkoi ärsyttää. Normaalipäivänä olisin myhäillyt jutulle ja ehkä sitten ajatellut, että nooo, ei se nyt välttämättä ihan noin ole koko Suomessa.

    Että herkkä päivä oli eilen.

    VastaaPoista
  3. Mä en reagoinut mitään enempää Kemikaalikimaran törmäily-juttuun koska se on mulle ihan arkipäivää. Kun on töissä kauppakeskuksessa, niin siihen törmää jatkuvasti! Kuin myös niihin ihmisiin... Myös ihan kaupungilla.

    Mutta ei kyllä mun kokemuksen mukaan ole pelkästään kaupunkilaisten tapa... kotona saaristossa ainakin on paikallisilla yksi ainoa liikennesääntö: minä ensin. Jälki vaan on vähän rumempaa kun liikutaan isommilla menopeleillä :D

    Musta huvittavin ilmiö on se, että ihmiset kattelevat kuin hullua jos kehtaa anteeksipyytäen saada päästä ohi... tai vielä kauheampaa: pyytää bussissa matkustajaa siirtämään kassinsa pois penkiltä niin että siihen viereen pääsee istumaan! :D Joo, mulla on halvat huvit :D

    VastaaPoista
  4. Aijaa, aika jännä, minusta on nimittäin täysin normaalia, että bussissa ei tarvitse pyytää toista siirtämään laukkuaan. Jos seisahtuu jonkun kohdalle ja mahdollisesti vielä katsoo kohti, niin kyllä se laukku aina siirtyy ilman että tarvitsee puhua pukahtaa. (Sitähän me suomalaiset kyllä vältellään, puhumista vieralle.) Ehkä mä tosin olen vain niin pelottavan näköinen. :D

    Tuota väistämättömyys-asiaa edelleen ihmettelen. Yleensä, jos vaikka jossakin kaupassa on paha ruuhka ja paljon väkeä, saattavat ihmiset törmäillä, mutta ainakin minulle on monesti käynyt niin, että juuri kun olen ollut aikeissa luoda törmääjään ilkeimmän katseeni, minulta on pyydetty anteeksi, eikä asia olekaan ärsyttänyt minua enää. Anteeksipyynnöstä olen päätellyt, että törmäys ei ole ollut tahallinen tai piittaamattomuudesta johtuva. Seison siis väitteeni takana ja olen edelleen sitä mieltä, että väistämättömyys ja minä ensin -ajattelu eivät vallitse koko Suomessa.

    Tai sitten minä ehkä olen vain naiivi ja näen ympäristöni vaaleanpunaisten silmälasien läpi. :)

    VastaaPoista
  5. Vaaleanpunaiset silmälasit tekis mulle hyvää :D

    VastaaPoista