torstai 14. lokakuuta 2010

Ei kun ei sittenkään niin

Suunnitelmat uusiksi. Täysin. Ei tästä tule nyt yhtään mitään, eikä kyllä mistään tule mitään muutenkaan, kun keskittymiskykyni on nolla. Mutta ei, ei Dropsin Fabelia, eikä sydänkuviotakaan. Kait. Eikä mitään mitä SYTYCK:iä varten suunnittelin.

Tällä kertaa en syytä ailahtelustani pelkästään päättämättömyyttä ja heikkoa luonnetta. Pitää vedota herkkähipiäisyyteen. Fabelin neulominen on aivan ihanaa ja se lanka on minusta hieno ja käyttäisin sitä jos voisin. Mutta minä kutian. Jos nyt raavintaa ja pistelyä voi kutsua kutittamiseksi.

Tämä kutinataipumukseni harmittaa minua ihan hirveästi. Maailmassa on tosi paljon kauniita ja laadukkaita lankoja, mutta minä voin oikeastaan lopultakin käyttää niistä vain harvoja. Varsinkin, jos ne ovat missään kosketuksissa ihooni.

Periaatteessa olen sitä mieltä, että minun pitäisi vain aloittaa karaistuskampanja ja koittaa totutella karheisiin materiaaleihin. Olenhan onnistunut sitkeästi käyttämään erästä 7 veljeksestä tekemääni baskeriakin, vaikka se aina kutittaa otsaa. Mutta jaksanko yrittää? Se tunne on niin ikävä, että en haluaisi pakottaa itseäni kestämään sitä, jos vain ei tarvitse.

No, vielä on pari päivää aikaa muuttaa suuntaa. Alan kallistua nyt jonkin pehmeän ja ihanan langan kannalle. Ja teen siitä ympyrähuivin. Olen alkanut kaivata sellaista syystuulien nyt riepotellessa. Ja kun räntääkin sataa taivaalta, kaikki lämmin on tervetullutta.

Mutta minkälainen kuvio? Kirjoneuletta, hmm... Täytyy alkaa luonnostella.

2 kommenttia:

  1. Elämä on ihan liian lyhyt siihen että totuttelee epämiellyttävyyksiin! Ehdottomasti neulot jostakin langasta joka on pehmeää ja ihanaa - neulomisessa tärkeintä ei ole se valmis tuote (neuleita voi ostaa valmiina!) vaan myös se tekeminen. Senkin pitää olla kivaa! Ja ihkuista langoista se on paljon kivempaa kuin tyhmistä.

    VastaaPoista
  2. Jes! Ihanaa! Kannatusta. :)

    En tosiaankaah halua mustamaalata Fabelia, se vois olla tosi ihana lanka, jos mä en sattuisi olemaan herkkähipiäisempi, (tai siis tämmöinen snobi). Ja voisin mä siitä neuloa jollekin semmoiselle, joka sitä valmista tuotetta osaisi arvostaa, harmi vaan, kun en itse voi olla sellainen.

    No, mä vielä harkitsen sen Fabel-suunnitelmani jättämistä varasijalle, jos muun uudet ideat ei toimikaan tai valmistuu ihan supernopeasti. Kai silleen voi tehdä? Tai ihan sama, ei se ole niin tarkkaa.

    Mutta ihku-lankoja! Niitä mä tartten! Kaikkee pehmeetä ja sileää ja kauniin väristä.

    VastaaPoista