sunnuntai 9. joulukuuta 2012

9. joulukuuta: kitara

Tämänpäiväinen kalenterin luukku avautuu vähän myöhempään näköjään. On aivan tyypillistä, että juuri silloin kun en ole ajastanut mitään valmiiksi, saan yöllä migreenikohtauksen, joka ei suoranaisesti virkistä seuraavaa aamua.

No, öisin saattaa tosiaan sattua ja tapahtua. Onneksi harvemmin nykyään nuita migreenikohtauksia, mutta välillä unissa on vireillä vähän vaikka mitä. Toissayönä näin hämmentävän paljon unia kitarastani. Eräässä unessa minulla oli kämppis, joka luuli minun kitaranaai omakseen ja jonka kaikki kaverit paheksuivat minua siitä, että olin aina aika ajoin soittanut sitä kysymättä ensin lupaa. (Röyhkeää!) Toisessa unessa olin teiniaikojeni kodissa, jossa ensin koitettuani suojella äidin hankkimia lemmikkirottaeläimiä (!) äidin hankkimalta lemmikkileijonalta (?) onnistuin hajottamaan kitarani kaulan pikkuveljeni kanssa soittaessa.

Aloin eilen pohtia, oliko näillä kitaraunilla jonkinlainen salattu viesti minulle. Miksi en ole soittanut kitaraa kovin paljon viime aikoina? Puolisen vuotta kestänyt krooninen migreeni tietysti vähän vaikutti, mutta miksen nyt sen jälkeen, nyt kun olen ollut jotakuinkin tolpillani.

Otin kitaran käteeni ja aloin harjoitela Jouluyö, juhlayötä. Soittelin sitä viime vuonna, mutta aloitin harjoittelun niin lähellä joulua, että en ehtinyt oppia sitä kovin hyvin eikä joulun jälkeen enää ollut sopiva fiilis. Jospa tänä vuonna pääsisin pidemmälle.

Koska siis joululaulut kitaralla...











Voisihan sitä tosiaan opetella kitaran kanssa hyväksi. Syytä olisi.

3 kommenttia: